lauantai 20. joulukuuta 2014

7 Deadly Sins

People tend to judge each other in order to make themselves look good. People also tend to judge each other in a way that the sentence they set, is accepted by God. People give doom more happily than blessings. People are afraid of "easy life" if rules and standards are not followed, because discipline is the basis of Life. If not hard discipline, no order and what comes from that? Chaos. People tend to think, that if there are lots of rules, they are easier to follow, than wander in the grey area between simple and rare rules. Many are afraid, that if some don't follow the rules, everybody will be judged. Many seem to think, that "The Paradise" is only for "chosen" and the more there are those, who can't join, the more there is for chosen ones.

Chaos in the other hand is fearful event or feeling, because there's no reason in it. No set date of end, no rules to follow, no one to watch the rules are obeyed and no idea what's going to happen after that. It can be consider inner or outer war, breaking of the structure, breaking of the standard - rebellion. Chaos is sometimes needed, if people need something new. Chaos is often the fruitful event before the better life. Chaos is often breaking but also structuring. Chaos can be symbolic death, but also symbolic birth. Chos can be void and a vacuum, but it can turn around and begin the pushing too. Chaos seems endless in it's "no-set-date-" phenomenon, but can be also a base of sudden miracles too. Chaos breaks the rules of time, but it brings new rules too. Chaos is often considered something that is brought down. Bringing down, no matter how controlled way, something that used to be important, has effects to the surroundings. Let it be a marriage, social structure or a network; always there are consecuences that can't be predicted.

From the chaos of the second world war Europeans created totally new forms of life and the longest period without a war, too. I think that another war can be avoided, if the chaos now could be considered from a different point of view. A butterfly lives at first as a caterpillar, then creates a chaos in order to transform to a butterfly. Some pepole keep their chaos private, some people make it visible. Chaos in a form or another is needed by everybody, because growing as a human being is chaos between soul level issues and social standards.

Seven deadly sins are considered as sins that even God can't forgive. Why on Earth do people take that kind of power to decide over God, what can or can't be forgiven? Everybody need to face their personal demons, their karmic misfits. Some people need to face one misfit, some need to face many. Everything is between God and the Soul; I think there is not much idea of pointing others and blaming them of their sins. I think there is lots of work in spiritual area of gazing the mirror more than the others. If the test is set by God, then there must be a good reason for it; and the reason isn't that the co-pathers can wise-ass each others better or for worse. These "deadly sins" are actually insults towards sacraments. Keeping something sacred over something else is a matter of soul level tribe, nomad. People have different light- and shadow-aspects in this life both in soul level as an day reality schooling. Not everybody is in the same level, not everybody have the same truths and not everybody can live their lives same way. Therefore we are given simple rule; do not judge so that you are not judged either. Also there is simple rule of trinity; you get everything tripled back what you give to others; so therefore keep it up in positive range. Is it nicer to receive blessings or cursings by oneself? One can choose what one spreads; blessings or poisons.

First one is Greed. This is considered both food and money; either one isn't spiritually good for people. Through the lense of the misery aspect people who are afraid of being judged of greed tend to choose a life where life is lived either in hunger or "hand to mouth". Greed is the root of stealing and desire of other's goods, because one is never feeling abundant of the "now-moment-standards". In the spiritual path many need to face the fact that they do have everything that's filling their basic needs; Job was challenged by a void, when everything was taken away from him, his family and his fortune. Jesus met the Devil in the desert; He was shown fortunes of the world if He gave up his calling. He didn't. Therefore message has been understood, that one shouldn't ask for more than wandering around after the footprints of Jesus. I think it was His personal, karmic challenge; not a challenge for everybody.

Second one is Debauchery. This is attached to sexual needs and pleausre in any other form than urge of creating offspring. Ability to enjoy the human life in the human body has been denied, because Jesus Himself has been created a legendary figure who denied Himself His body and other bodily needs, like safety, totally. No records of His assumed family life has been saved; and His assumed love affair betwen Him and Mary Magdalen has been shushed deeply; could He really have been fucking with a hooker? Well, as a rebellion of His age, thinking of His actual and documented boredom of "wise Fariseans", that might be exactly what He wanted to do. Shake the world, with love and by making love. During that age sex wasn't propably thought to have anything to do with love, at least in marriage. Therefore sexual abuse as a power and status reflection was more common form, than having a loving relationship with someone. Sex was good only in marriage, and they were set more of a familiar financial needs than the personal needs. Keeping the sexual actions in limited settings kept the amount of offspring and sexually transmitted diseases in controlled limits. Is the term standing for "committed and ruled" and against "spontaneous and pleasurable"? If Jesus lived out now when condom is there, what would He say about loving sex between strangers and making love between spouses? Seems to me that denial of pleasure in the marriage is more of a rule than exception.

Third one is Envy. There isn't long jump from envy to greed; why does someone have more than one does; why the others can do different things than others; why does that one have this kind of spouse when one has only this kind? Why is the grass greener on the other side of the fence? People have had very little power over their own lives during earlier centuries. Class, social standards, wars and set marriages have created many troubles. Nowadays people can change their lives, if only understood their power over their own lives. Envy closes heart and slows down the creation of the Good for the Self. One can use the envy as a tool of observing "true needs". And if envied something; is it really an issue or something more behind it? If someone is envy about other's money, is it really about the money but the things they can do with the money? Is it about the food, the apartment, the safety or the work? Big questions. Hammering down the fences gives more opportunities and one gives oneself a great favour when just stops being envious and fetches whatever there is truly needed.

Fourth one is Pride. This leads to enslaving others, others feeling envious and  "those on top" snarling over "lower forms of life". Some people think, that if one appreciates ones' good work or talents and uses them good, one is too proud. Also honoring oneself and ones' roots is considered false pride. People tend to think that lowing oneself as an unworthy scumbag is being honourable state of mind, I think it's only false and cringing. We all have a purpose, we all have talents. Who are we to judge that they're not worth using and being proud of? Not everybody is in the same line, not everybody can do the same, and not everybody can do everything; but everybody can do something and for a good reason - to fulfill the life's purpose in the first place. Being proud of what one has got isn't false pride and boasting. It's realism. Pride, strength and honor are the basis of health; they form the first triangle of 12-leveled chakra system and balanced emotions are basis of health in a Chinese meridian system.

Fifth one is Laziness. This stands for "easy life" and focus is on "unmeaningful life". This is straight insult of community service; if one doesn't do one's task, others have to do more and this causes unstable state in community. This is also a base of envy for some and cause of hatred for others; how come by status some people have to do nothing and some need to work around the clock? Magic is also banned for this reason; everything comes "too easy". Maybe this is the reason why creative energy is considered as a threat overall. Those who tend to "live by the others' wings" are considered to abuse good will. Consideration of "working structures" vary from culture to another; institutionalized western culture can't understand the style of life of herding or hunting people in tribal communities. Judging about the lazy style of life is also enslaving; how much work is enough? What kind of work is right? Can one enjoy the work one is doing? If the work is "easy" and "joyful", is it work at all? Is the high amount of misery a sign of "good work"? Criminals and rich people are often accused "laziness", even though being criminal might mean a lot of work, it is not just conisdered "good work" and avoiding work can be a work in itself. Flashing people the masks how and what is considered "good" is a work of art.
 
Sixth one is Orgy, known also as Gluttony. This is in the line with Greed; too much to enjoy, too much to get wasted when others are fighting for survival and having nothing. Because of this ultimate accusation many people rather fight against the hunger than enjoy a great dinner. Sharing a bread is the sacrament, that is insulted with this. Feeling miserable and having to fight over surviving is considered better than a feast. Maybe people think that having enough food and maybe some sex over dinner causes unwillingness to go to work for others? Maybe it is thaught that this kind of ancient Roman Luxury is rottening the human nature and causing the system to collapse? Another form of the chaos? What if people only wanted to celebrate and never work? Oh dear.

Seventh one is Anger, or Hatred. This one closes the heart and changes close people to enemies and other people from humans to inhumans. Hatred can be caused by anything I told above; one negative feeling raises levels and gets fed, the result is rage that gets uncontrollable forms like murders, thefts, rapes, torture and other unpleasanties. Hot tempered people do mistakes in a moment that they get to regret a long time, but those who slowly feed the beast do the unpleasanties in a way they are happy about for the rest of their lives, because they feel it was righteous. On of the five Reiki virtues is "to face the anger every day and let it go". Denial of the frustrations that lead to hatred or denial of the hatred serves no one. It comes visible in many forms - also in judgements. Both enslaved and enslavers suffer of anger, so do the shameful. Why isn't anything enough and why is love denied?

It feels odd that none of these "deadly sins" are actually no actions, they are emotions that can lead to criminal actions. Recognizing the feelings isn't easy, maybe people have lessoned themselves to deny all of the bad feelings and therefore get other way around of the "banning forever". My work is mostly giving peoples' feelings a name, therefore it makes me sick that people block so much of themselves. A heavy thunderball in a marital crisis can conclude all of these. It's a very human reaction, when being judged and rejected harshly. It doesn't have to be a sin to be a human; and it shouldn't be a deadly sin to born with feelings. I think it's better that people recognized the emotions, named them and let them go. Burned, washed, and then changed their ways. Good way is also to find a group that can help overcoming these issues.

If one is doomed of being human, then everyone needs to face the same. If everyone is forgiven their human ways, then everybody gets the access to the Paradise. Why to judge in a first place? The Cross was supposed to be the final sacrifice. People can choose to be good towards each other and guard each other, especially kids, from those who are not acting nice. But to tell, as a voice of God, that these emotions and maybe forms of life in this life are the final call to the Hell? I don't think it's wise to anyone to raise a hand in gamble of throwing stones. It's easier to say; please forgive them because they don't know what they're doing.

lauantai 13. joulukuuta 2014

Threats in the Family Nest

The culture of the stories arise from the real life. Stories and metaphoras are often used as imagines of the common surroundings; they're easier to handle than private experiences. Through experiencing the story as private happening awakes the story and connects it to the wider social network. Private experience and connection gives energy to the fairytale - and these connections feed the beasts too.

People are afraid of receiving money and other abundance levels, because wealth means, that the hiding from emotions is due to end. One faces all of the emotional level problems, because there's nowhere (work or hard homework) to hide the tantrum that emotions bring. Emotions are based in many levels to the highest forms of human communication; it affects our body language, health level, verbal communication, heart-level bloodspread territory and it brings a lot to our spiritual field too. These territories people tend to "defend to the death" and many don't have a slightest clue of their true feelings, therefore they have no idea what they're dying for. People are so clever at cheating themselves about their true feelings and where they rise from. Some have base in the karmic relations, some of them are based to this life.

However, abundance levels are about to rise all over the world and there is a good reason for it. Because it's now the time of the Child, Aquarius, creativity; people need to understand the emotional and feeling levels their creation is based on. People need to learn their feelings upside down, name the good and bad emotions; especially those mixed emotion balls that are so hard to swallow, when given messages are crossed and one can't figure in a situation what the hell this was all about. Otherways the creation becomes as twisted as the emotional ball is there behind the creation..

So, it's storytime. When a child is born, it's not always a happy thing. Child is often cheered, but in many occasions, also mourned or hated. A child brings up the question of uncontrolled future. Child is a threat, because one must face the bite of the time; getting older and sometimes wiser, but loosing power, sex appeal and the shifts in focus of life make people shake. A child has the whole 100% potential turn the life what ever the one decides to; these unlimited chances bring up the question, why on earth have the parents or grandparents left their lives unlived the way they wanted? Why did my child choose this or that spouse and not the one I would have wanted for him/her? A child can break the rules and force to change with all it's might everything that one has build up with hard work. Especially when the children, when growing, show up their own true nature and strong will or determination to live their own lives and not continuing to build up other's dreams, it's hard to face the fact that same wood doesn't always mean the same kind of tree.

Many people are jealous of the children, because they can't see kids as kids. They face children as true competitors in marriage. This base is in many stories, where there are children left to forest; the bad witch isn't as bad as the parents that took the kids to the forest in the first place. Child pulls the strings that people need to face; being needy (and if one never has had a chance for that); emotional as screaming, crying and laughing uncontrolled in their mood swings (and one never had that chance either);  scared (there are lots of things adults can feel and never admit because of the defacement); shameful (kids have no control what can be said or done); and hot tempered (anger is one of the most difficult issue to admit). Grandparents can face these issues often easier than the parents, because they don't have to be with the kids all the time. Often time gives some mercy and they can through grandchildren live their stories of life in a different way. Also giving up the responsibilities gives some room to play inspirationally instead of teaching the roles to play.

Sometimes the grandchild brings up the unfaced family tragedies in a way that the family is shaken up totally. New mates bring new culture and observation to the family and all herendous, well forgotten secrets arise. Competition of "who's the best dad" or "who's the best mum" around arises from the happenings, that were so mixed and hard at the time to manage. If there's someone to blame as "worst parent ever" in the game, it raises a question, why there is a reason to throw the stones? What's the issue behind it? Why there are so much of rules and standards to follow, what secrets need to be locked behind the scenes of "good behaviour"? The new sons and daughters in-law are thrown a challenge "handle it better if you can" and in the same time there is network of sisters and brothers in-law to dig holes deep enough to make newbies fall in them - and hurt bad. Why does the blood-nest need to be covered and made the newbies, and grandchildren too, as monsters?

Another trick is to kick the newbie from the nest and (at least try to) "steal" the kids in energetic levels for numerous reasons. At first; bloodspread need to act certain way. Certain habits need to be protected. Or the golden memories need to be protected and if the newbie realized what there has sometimes happened, the word might spread and of course the golden time would become not so golden anymore. Also the nest, the physical building or nest as a social network can be so stiff, that newbies aren't welcomed, because there isn't room for anything that could change the course or change the nest in some way. These issues might be such as rolemodels as woman, mother, man or father. "The way we are", is the issue.

Mothers as threat in nest is a great taboo. Female anger is witnessed in many stories as beautiful but vicious queens or child-eating witches. In the sotries "the good mum" has died and step-mother steps in the picture, and that's where the hell begins. These roles live up well in the mothers too. It's not nice thing to admit, but females tend to torture their offspring more than men tend to straightly kill them, when they feel their children as threats. The question is, why do the adults all might, big enough to do anything to smaller creatures, feel the children as threats? The deep reggressions, other more important issues than a child and deep unfulfilled needs are the answer.

There is the question of woman's role. Is woman anything else despite the role of the mother? Or a nun? For many centuries there were only limited ways to be a woman at least in Europe. Servants, slaves, cooks. Being economically independent, sexually free and not ruled by tight community has been possible only for few decades. No wonder the ancient subconsious level ideas of "good mom" and "good woman" have ruled and haunted female. The islamic world carries also the same cultural heritage through jewish tradition from Egypt. Women goddessess are worshipped as mothers, superstitious power holders, queens, soldiers, healers and sisters. There are lots of mythic furious and enraged roles too. Women guard their traditions from the prehistoric dawn of non-written culture; time was quite different then and in between. If woman is seen only through the lense of "usefulness", "unfortunate necessity" and "uncontrolled emotional threat to male reason", it must be reflection how female have faced men in the time of Women. The revenge of the revenge can be ended now.

Emotional richness hasn't had much room, when survival has been necessity. Neither the negative or positive feelings haven't been welcomed. Feelings are shushed away, burdened and walked over. The madness of reality has been out of reach of any reason. Looking back centureis of HIStory; there has been war after another, crazy queens and kings after another, changes of forced religion shifts and robbery of cultures and economics in all over the world. Seeing it all; rapes, forced marriages, epidemic diseases and loss of humanity in every range it's no wonder that humans have been in the same swamp for centuries. Women have lost their pride of their body, they've lost amounts of babies and their strength, control over anything, as forced to under male feet. Women have had power over two directions; other females around, and their children.

Sudden power differs from the built power. Women have build up  a system how to survive in the limited surroundings under male control. It's the passive-aggressive victimized way, role play who's doing good and bad, who's better than another. If stone is thrown, the best way to manage it is to throw it to another - and at least for a second, feel a little bit better and succeeded. A child brings a sudden power. Surviving in the "who's best mom" and "who's best woman" -competition is a matter of built power. Any attempt to break it down means, that woman looses her "womanhood" titles and is "transofrmed" to male camp, and becomes betrayal. These outlaws can be stoned any time and becoming "bad mother" or "bad woman" is the worst accusation ever. That brings also fear, because culture has been built to the straight roles of females and males. Gender roles as "outlaws" are threats for everybody. Feeling threatened and fearing everything that moves forces everybody to bite and attack anything and everything - despite the need or not.

Human woman's ability to enjoy about the children's pain and struggle is wierd, if compared to animal kingdom. Females can dump their kids if they smell off or reject them, but rarely walk after them beating them viciously. Human of course feels a victim of the situation, victim of the wrong marriage, victim of a drug or alcohol abuse, victim of her own parents and victim of twisted social or work culture - but why to continue life like that? Why to be the vicious queen, why not simply search another queendom, where everything IS perfect, instead of beating the children up in so many words or physically?

Females could unite their power and create strong connections in order to protect their offspring, like cows and elephants do. Instead of that, human females have spread their power in useless fighting over social managing and they're mainly fighting each other, not outer structures, laws or male power. And if some kind of uniting has happened the twist has been taken to the direction that was the cause of it all; the male has been totally dismissed, feeding those beasts who get fed by the victim energies. Why not simply concentrate on building safe nests for kids? How different aspects of being male and female could serve the nesting? Why to create the families and extended families into warholes instead of safe newtwork of kins? People don't simply now how it feels to be safe at home, feel safe at themselves, no threat to nobody at all.

Men as threat in nest has been obvious because of their physical power and during earlier centuries because of their socially higher status. Nowadays the situation isn't as obvious, therefore men using their brutality and  fists aren't  so cool anymore. Many women use this argument against them anyway. Often the obvious threat is mother-in-law or sister-in-law working behind the scene, home brought lover, addiction or addiction over working and avoiding the family life. Male have passive ways to tell they're not interested of family life anymore and for many women it's just easier to whine about the issue than kick the man out. The need of family structure, the need of status are more important than is the family safe nest for children or not.

The past centuries have been different for women. If adult finds out the family isn't good, one can leave the nest and wider the nest in a way that there are extended network of families, where children are educated different way in every nest. That lowers the threats in nest. The only one's who can't walk away like that, are the children who can't do the decision, because of their limited abilities to survive. Running away from the family can end up being pimped around, especially in the America this is huge problem. I think it's the responsibility of the adults to base from the beginning that kind of families, where the feeling is loving and sympathetic in the first place. People can't always choose, because the future is secret, with whom the kids need to be made. On the other hand, when troubles arise or other Souls Contractions call, people can choose to hndle the matters nicely without heavy judging and using nonverbal, unconcsious levels of protecting the nest.

torstai 11. joulukuuta 2014

Power Field New 10 Commandments

1. When creating, choose the Light to your base of creative work.

2. Anything that has been promised or sworn will be faced, therefre avoid swearing, for Souls Contractions are the True Mystery for humans.

3. The source of the power is to rest.

4. The balance of the roots is necessary to reach the power of Self.

5. Allow life and freedom for everybody, including yourself, without harming anybody.

6. Choose empowering companionships.

7. The power can't be reached through stealing anything form each other. The source is the Self.

8. Empower yourself in order to be able to do it for others.

9.-10. Allowing hte abundance for the Self and the Others makes envy and jealousy unnecessary.

10 New Commandments for Creation Field

Angels have set new rules for people to follow. Earlier commandments served Honor field.

1) Reality is created by the Self. Creator in human as a mirror of God serves the laws of creation.

2) It's best if one doesn't swear, anything. One doesn't know what's there written in the Souls Contractions.

3) Remember to rest in the natural cycles during your creative work.

4) Re-creation of the roots is permitted through healing.

5) If destruction is necessary, destroy rather the structures and habits than any human.

6) Choose yourself a companion, who allows your evolution and changes throuhgout your life.

7) There is plenty for everybody, just ask and receive.

8) Words create your reality and you receive everything, that you create, tripled. Therefore, speak what you like to receive.

9-10) Stop the jealousy and envy. Create and encourage others to creation of everything for yourself through your personal needs.

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Varjorunot/ pelkokenttä chakrat 3-6-9-12

SÄPSYLÄT

Ben-La'n perhe pakottava
tuhot houkuttelee luokseen
Kilometrin päähän aina
pelko heistä haisee
Tuhot menneet aioneittain
kutsuu kostamaan
että hekin vuorollaan
saa uhrin roolia maistaa
sillä pelosta kivat sävärit saa
ja helppo on syyttää kiduttajaa
Omat aioninsa unohtaa

Kleb-Siella vaiva on
varsin tylsä
ja varsinkin vauvoilla
aivan tarpeeton
Pitää käsiään pestä
ja muistuttaa itseään
turva se lapsen on
jos puhtain käsin
ja puhtain sydämin
toisen syliin ottaa

Sillä yhtä lailla pelko, katkeruus
läheisen saastuttaa
Saa hänet sairaaksi, ripuloimaan
ja tuskaa kantamaan
Tahtovathan kaikki
tulla ihmisiksi tärkeiksi
Silloin sydämen tahriintuneen
soisin pesulle menevän
Jälkeen kyynelten
näkyy aurinko takaa pilven

BEN-SUELA

Kiduttaja naiseksi
tässä paljastuu
Vaikka näkee mitä seuraa
tekemistään töllön töistä
niitä jatkaa, ajasta aikaan
Kierre on jatkunut
voi sen itselleen selittää
se on tarpeen ja kasvattaa
kun sukuelimet silvotaan
kun nahka ihoa purra saa
tai joku seksileluksi alistetaan
niitä kauhuja joutuu kantamaan
sielussansa ainiaan
Kaikki arvaamattomat efektit
jokin pienen pieni ääni
tuoksu, maku, mikä vaan
saa kaikki muistot nousemaan
ja helvetissä joutuu asumaan
kunnes kuolema armahtaa

Eikä ne muistot katoakaan
ne on perimään istutettu
Ja sielu kantaa niitä mukanaan
kunnes ne on sovitettu
Kidutettu seuraavassa elämässä
taas ruoskan kohottaa
muistaa kostonsa
”Tuo on antanut aihetta”
vaikkei ymmärrä se mistä tuli
samanlaisesta vankiluolasta
jostain kaukaa, aionien takaa
Kidutettu kerran, muistaa
ja sitten kostaa
ja taas on aihetta
jatkaa sitä rataa

Olen huomannut tässä
toisenlaisessa elämässä
että uhri sitä muista ei
mitä itse tehdä on saanut
että kiduttaja nostaa päänsä
ja ruoskansa kohottaa
Sekin riittää
Että pelkää
koska pelko houkuttaa pedot
eikä mikään rahan määrä
korvaa koettua kipua
sitä kehon oikosulkua
Ei lannista painajaisia
sielusta nousevia

Uhrin roolista luopua
on ratkaisevan haastava
Sillä vastuun joutuu muistamaan
sen toisen puolen tarinasta
Ihan yhtä monta aionia
on olleet roolit toisin päin
Mutta tässä elämässä
niistä irti päästää voi
Uhrinsa piinapenkistä
saa vapauttaa, ja ruoskat polttaa
Poltinraudat sulattaa
Telipyörät hajottaa
Häpeäpaalut kadottaa
Ahjot sammuttaa
Luolista paeta

Ja ne karanneet kaikki
armahtamalla mielestään pyyhkiä
sitä auta ei nyyhkiä
elämästä toiseen kyykkiä
näissä samoissa muistoissa
Elää ja jättää elämättä
kun voi helposti
itkeä voi pois kaikki muistot
Huolella sielu pestä
a aloittaa uudet aionit
Vapaana arvistansa
valita paranevansa

BEN-SUELLA

Jalkavaimo varjo on
varsin iloton
Ei riitä sitten mikään
päällään hyppiminenkään
Aina niin kuin varkaissa on
sijalla varsinaisen vaimon
tontilla paikan ansainneen
ensisijaiseksi valitun

Tiellä on aina
ja paikka ostetaan
perillisellä nostetaan
edes jokin ihmisarvo
Ja aina kuitenkin loukataan
olemassa olollaan
toisille velkaa ollaan
Syödään pöydässä vieraassa
ja kuulla sen saa aina
että toisten omaa jakaa
ei voi olla varma rakkaudesta
osastaan ja onnesta

Kun ei asema olekaan virallista
eikä lapsista aina tule perijää
Saa henki kurkussa pelätä
että millaista on elämä
kun on monta naista
jakamassa miestä
Pelkäävät kaikki valhetta
Koska omistuksen oikeutta
ei ole yhteisessä lelussa


Ja jalkavaimo usein ollut on
nimetön ja maaton
orja varsin onneton
vailla pakopaikkaa
vailla turvaa taaton
Tai jos mies oma ollut on
kirkon, valat vannonut
tai juopon osaan langennut
päihde puoliso valittu on
eikä vannottujen valojen
oo purkaminen helppoa
Kiinteän ne muodostaa
pitävän sidoksen
joka seuraa läpi aionien

Todellisuudesta toiseen
orjan kahleet kalisee
ja kuka osaan ajautunut
onkaan surun valinnut
Tai alistumaan pakotettu
joskus saman tehnyt on
Kolmiodraamat moninaiset
kiertävät kehää, vapauteen
kun yhden saa kehästä tästä
se viesti läpi kantaa saa
kaikista elämistä

Jalkavaimolta tuntua voi silloinkin
jos puoliso löytää uuden
tai jos sitä edes pelkäämään
jollain tasolla joutuu
Jalkavaimn rooli, varjo on
yllä joskus aiheeton
mutta kertoo tarpeesta vapauden
ja jos toinen sitä tarjoaa
niin miksi tarttua kiinni
kuten usein nähdä saan

Sillä näinä aikoina
ei orjakahleissakaan
tarvitse roikkua tahdotonna
mutta vastuu ratkaisuista
on sitten hinta vapaudella
Siihen loppuu kaikki syyttely
ja jos etsii uutta isäntää
tai ruoskaa heiluttavaa emäntää
se on ketju toisesta riippumaton
jos solmu itse solmittu on

BEN-STAR

Takinkääntäjä on maho
sillä katteettomat lupaukset
jakelee tämä taho
Siinä kahtalaista on otuutta
ei voi aina tietää luvatessa
mitä elämässä on edessä
Sielun sopimuksista
pienistä pränteistä niissä
ei saa kaikki tolkkua
ja vaikka joskus saisi
elämä on elämistä varten
Joskus täytyy päätös pyörtää
kun menevät päätökset ristiin
jos joutuu hakemaan puoltaan
tai laumasta häädetään

Luopumaan on totuttu kuolemalla
Tässä elämässä
vierestä seurata saa
mihin erot johdattaa
Kaikkien kanssa vaan ei
lasta taikka paskaa
Rahaa tahi taidetta
saati mitään muutakaan
yhdessä aikaan saa
Kaikissa joukoissa
syty ei sydän liekkeihin
He alut kaikki vesittää
ja itse heitä samoin
ainoastaan haittaa puuhassaan

Takinkääntäjä soturi
tappaa omiaan
ja siksi on valapatto
Huijari, ja siksi vankilan katto
on tuijoteltavanaan

Ja tuska naisen ollut on
keho elämää jatkamaton
se joskus on ollut
syytä pakkonaitoksen
Sillä elämä kaivattu
synny ei kaikkien kanssa
Häpeä siitä seurannut on
sillä maho ollut
on täysin tarpeeton
Mihin naista miesten kaudella
säästetty on hartaudella
sukua jatkamaan tavalla
joka kestä ei päivän valoa
Maho ei saanut ihmisen arvoa
ja tässä elämässä purkaa saa
vuosituhantista tuhoa
kun ei arvoa ollut naisella
mitään muutenkaan

Ja juurensa kunniallisen
täysinäisyyden anti
löytyä täytyy lapselle
Niin tarvitaan mies
eikä mikkihiiri
Ja tarvitaan nainen
eikä myrkkykäärme
ja rakkauden palolla saatetaan
lapset syntymään heimostaan
Kunnialla kasvatetaan
ja rakkaudella vaalitaan
vaikka poikkeaisi totuutensa
vanhempien omista
Ei tarvitsisi vaientaa
tai tuhota enää lasta
Sillä lapsi voi olla maho
jo ajatuksen tasolla
kun ei vanhemmaksi halua
aikuisuutta kaipaa
jos siitä seuraa kamalia
Loppuikänsä kaihtaa
kaikkea valtaa ja vastuuta
Sillä lailla tavallaan
jatkaa tuhoaan
koska ilman oikeaa mallia
ei koskaan opi kantamaan
edes itseään läpi muutoksista

BEN-SUEL

Hallitsija voimaa kantaa
valtaa sekä kunniaa
Lakia säätää
jota noudattaa
tuomarit ja pyövelit
köyhälistö ja sotilaat
rikkaat hänen ohellaan
itsensä laista
vapaaksi ostaa
tai tyynesti sen sivuuttaa
ja sakot maksaa
vääryyksiään jatkaa
ja siten kansaa
jaksaa suututtaa

Sitten kapinan tullen
surkeuttansa kuuluttaa
Miksi sorrettua sorretaan?
Kaikki katseet silloin
aina kääntyy hallitsijaan
joka muista ei enää ollenkaan
että hän itse sortotoimillaan
on saanut kaikki kapinaan
Ja siitä johtuu vastaisku
sitä pakenemaan ei pysty

Sherwoodista opittu on
valta aina kivaa on
niin kauan kuin oikeudesta saa
itse päättää ja tuomita
kuka rikkomuksista linnaa saa
sakkoa ja vankeutta

Se on kumma tarve ihmissuvussa
täyty laumalla olla johtaja
joka tarjoaa
ainakin suojelua
mutta varjo on
käärme omassa pesässä
Paettava on
sitä metsiin kiireesti

Ja missä valtaa käytetään
tämä varjo häivähtää
kaikissa valtasuhteissa
perheissä ja hierarkioissa
Missä valta väärin näkyy
tarttuu tämä varjo täkyyn
ja ryhtyy surutta sortamaan
tuhoamaan ja arvostelemaan

Katoaa ihmisyys lähimmäisestä
ja saa painajaiset nousemaan
Toiset sanoo, on sääli sairautta
mutta myötätuntoon eri asia
jakaa tunne ja uida mukaan
tai kohdata ihminen
ja tarpeet
kuin nähdä ominaan

Se totta on kun sanotaan
”Rakasta lähimmäistäsi
kuin itseäsi”
ja jos valtapelien tuoksinassa
kieltää tunteet, tarpeet läheisiltään
ne kieltää myös itseltään
Jos voi toinen hädässään odottaa
niin itseään ei anna auttaa
Jos on toista oikein kiduttaa
ei armoa ota itsekään vastaan
Ja jos mieli kantaa syytöstä
usein takana on syyllisyyttä
tai ajatus omasta paremmuudesta
joka löytää ilmiasunsa
vasten toisen surkeutta
Ja sitä häpeää ja moitittavaa
pitää tarpeeseensa lähellään
kunnes oivaltaa
yhtä häpeänsä kanssa on
Tämä totuus on
jakamaton

BEN-ZHOR

Puolueeton on munaton
tekemään selvä tuhosta
jota näkee ympärillään
ehkä luulee, pesee kätensä
tai ei ainakaan osallistu
Mutta totuus on, että varjo tää
kantaa häpeää
koska yhtä hyvin kätensä
samalla nostaa vois
ja heittää kivensä
kun kävelee pois

Tähän pätee totuus verraton
”Se toiselle kiven heittäköön
joka itse on synnitön”
jos taipuu toisin tekemään
kuin vasten parempaa tietoa on
Tai jos jatkua antaa pahuuden
eikä pakota loppumaan
vaan sallii kidutuksen
Eikö armahdus silloin parempi ois
katkaista pahan kierre pois
Siihen kaksi keinoa on
uhri päästää pahasta
ja tuhoajat varjoista

Kaikilla lienee syynsä tekoihin
mahdollisiin ja mahdottomiin
Synteihin suuriin
ja pienempiin
Joskus armahdus tekee tehtävänsä
toinen uhkaaja katoaa pois
ja jos liikaa kiusaa
tuhoajasta ois
niin kuolemakin korjata vois
jos se ilman tuskaa tulla sais
ettei enää jatkettais
ja kaikki rauhan sais

BEN-HAN

Varjo tää seuraa
monia lapsesta saakka
Tyhjiötä kantaa
keppiä maista annetaan
saa moitetta aina kuulla
hyvin harvoin porkkanaa
saa jos ollenkaan ruokitaan
sitä ihmistä, jota tämä varjo leimaa
Hän kysyy alinomaa
miksi synnyin, kuka tahtoikaan
sielun tuomitun
yksinäisyyteensä kirotun
jonka kuuta ulvomaan
kasvava peto pakottaa

EI ole tuntenut syliä
ei rakkautta, lämpöä
Vain vierautta kaikkialla
EI oe hänelle akaa, paikkaa, tapaa
sopivaa koskaan tarjolla
Hän herättää kauhun,
inhon kaikkialla
Sirkuksessa naurun
tuo pelleksi naamiotuva
hän on peo ja uhri
yhtä aikaa
Sääliksi kävisi
mutta muistuttaa vihaa

Tämä varjo on kierroista kulunut
ja valmis jo valoon siirtymään
Nyt kun lapsen aika on tullut
lapsi hylättykin sydämen
avoimen löytää
ja tyhjiö vihdoin täyttyä saa
kun ei pimeyttä maailma
enää missään jaa
armahduksen saa
ja pystyy sen myös antamaan

BEN-ZHAR

Aisankannattaja on
taistelupelkuri, käpykaartiin
lähtee sukkelaan
Halvaantuu, kun ryhdytään
aseita esiin ottamaan
Kyvytön on puolustamaan
itseään, saati muutakaan
maataan taikka lapsiaan
Ja häälyy varjo yllä myös
hylkäämistä pelkäävien
jotka pitääkseen, mitä ovat saaneet
antavat kiusata lapsiaan
Pelätessään muutosta
itsensä tuhoavat
Ja armoille tuholaisten
suojattomat hylkäävät
sillä pelkojaan pelkäävät
kutsuvat opettajat

Ja kukas varjoja opettaa
tahtomista kasvattaa
kuin joku, joka pelottaa
oikeasti haastamaan
totuutensa pakottaa
Rajat pakottaa vetämään
vainolaisten ulos heittämään
ja myös vainotehtävänsä voi
lopettaa kunhan oivaltaa
ei se ole itselle tarpeellista
Joku toinen jatkakoon tästä

Ja se miehelle ankaraa on
jos vasen omaa voimaa
jos vasten omaa totuutta
joutuu naisensa jakamaan
Siinä nimittäin on ongelmaa
rajoja aseteltavaksi
kun joku haastaa miehuutta
näin ei ole kaikkien kohdalla
Se on aina onneton mies
joka kunnian puolesta pelkää
että vaimo tai sisko, äitikin kuka ties
on kosketeltava ja toinen mies
tästä nautintonsa saa

Monelle uhka se on suuri
se on järkyttävä uhri
ja pakottaa hyökkäämään
jos ei suostu sitä näkemään
että häpeää kantaa lähellään
kuin käärmettä kaulalla
ruokkimatonta
ja se hiljalleen kuristaa
sydämestä voimat puristaa
silmistä kyyneleet turistaa

Siihen yksi keino on
eikä riitä väkivalta
Ei murha taikka uhri
vaan käärmeestä luovuttava on
Mustasukkainen ei luottaa voi
vaan yksin parempi olla vois
jos sen armon itselleen sois
Sillä uhkaajan voi hylätä
seuransa paremmin valita
Pelokkaalle koskaan
ei kunnian kukko laula
Ne totuudet omat, jakamattomat
on joustamattomat
Niistä tinkiä ei voi
eikä luottamuksesta
Sillä mitään ole ei
jos voimansa tuhlaa
syyllisyyteen ja häpeään
eikä tunne tosinimeään
Ei totuutta seuraa omaansa
vaan itsensä harhaan suo johdattaa
Kunniamurha on tarpeeton
kun kunnia oman tahdon varassa on

BEN-GHOR

Aikuiselle kauhistus
on lapsi
hallitsematon ja kuriton
Vilkas on liikkeessä
puhelias ei anna rauhaa
Leikkivä keksii kaikenlaista
Utelias seikkailee
Aikuista matkii töissään
ja toimissaan kaiken näyttää
mikä vialla on aikuisten järjessä
kun vailla päätä ja häntää
työhön, touhuun sännätään

Lapsi virtaa on täynnä
kutittaa seikkailujen jäynä
Sotkee, kapinoi ja osoittaa
mieltänsä näyttääkseen tahtonsa
joka kuitenkin muuttuu
ja sitten suuttuu
kun ei saanut mitä on tahtonut
kun ei tiennyt mitä olisi halunnut

Ja kun tiesi mitä tahtoi
ja kun keksi mitä halusi
oli aika ohi ajanut
ja kaikki toiveet hukatut
ne tietää ilmiriitaa
sillä jos ei niitä heti saanut
niitä saisi ei milloinkaan
Ja jos ei juuri sitä saanut
vaan vähän erilaista
ja vaikka kuinka parempaa
se sittenkin suututtaa
kun ei saanut mitä oli halunnut

Ailahtelee lapsi siis
eikä ymmärrä millään aikaa
Eikä ymmärrä paikkaa
eikä tapaa
ja sekös pelottaa
mitä siihen voisi sanoa
jos ei joku ruokikaan pelkojaan?
Vana toisten pelkoja, unia
syviä kuvia, pyhiä tiloja
pitää jopa pilkkanaan
Lapsi ei osaa kumartaa
mitään ilman ohjausta
Lapsi ei osaa noudattaa
kaavoja ilman opastusta
Ja pelkohan lasta opettaa
mikä on hyvää, mikä sallittua
Mikä on pelottavaa ja loukattua

Lapsella on puhdas pöytä
Lapsi on avoin ja luova
Aikuiselle siinä on työtä
kaavoihin kangistunut vankila
kun on luomus oma elämä
ja vielä pitäisi leikkiä!
Pois hullutus kaikki ja kikatus
niin on uhkaavaa tuo vouhotus
Tule epää ihan kipeäksi
kun niin ankarasti pelkää
Mitä jos maailma vaikka hajoaa?
Lapsi kun vallattomuuksissaan
korttitalon nurin puhaltaa
Onhan siinäkin uhkaa kerrakseen
kun lapsi vanhempien kurinpidon
tekee naurunalaiseksi
Kääntää oman kasvunsa
epäkunnioitukseksi
Aikuisen kun tekee pelokkaaksi
herättää raivon
herättää muistot
Henkiset vaatteet riisuu
aikuinen joutuukin alastomaksi
ja sitten puhuvat nyrkit
Uhattu eläin
lapsen tasolle taantunut
kaikki muut keinot unohtanut
enää muuhun ei pysty
kuin hyökkäämään

BEN-ZUDELLA

Hän on mykkä
Hän on tyhjiö
vain tuijottaa ja imee
kaiken voiman itseensä
Kaiken toivon saa heittää
hänen lähellään
Hän ei antaa voi mitään
Hän on sammunut tähti
Hänen lähellänsä miettii
voiko elämän kipinää sytyttää
Meneekö mitään perille enää
onko olemassa toivolle kehrää
vai onko hän valmis siirtymään

Musta aukko kaiken vie
magneetti voimakas tuhoisa lie
Sen lähellä vain ohueksi litistyy
ja hengiltä näivettyy
Ei aurinko paista
valo kadonnut on
Avaruus on kylmä
ja kaiuton

Mykkä huutaa ei voi,
turha edes yrittää
Millekään ei voi enää mitään
Tämän lapsen varjo on
nin kovin lohduton
Hän on aivan avuton
j amaailmansa tavoittamaton

Hänen kanssaan tajunnan jakavat
sielunsa myyneet
ja ihmisyytensä hukanneet
Kun on toivo viety
kun on vain ihmeelle sija
joka on vain lanka
elämän, tuskin havaittava
Samoin vanhus sairas
jo kaiken nähnyt
aivoihinsa eksynyt
muistoihinsa hävinnyt

Hänen kanssaan jakaa paljon
myös syntymän käpertynyt
joka pelkää hetkeä
ennen aamunkoittoa
mitä voikaan tapahtua
ennen kuoren murtumista

Mitään sanoa ei voi
on vain toivo luomisesta
toisenlaisesta olomuodosta
ihan uudesta huomisesta
toisesta todellisuudesta

Hän on vanki tahdoton
alistunut ja odottaa
kaiken päättävää huomistaan
Viimeistä aron iskua
kuolemaa, kuin kaivattua
viikatemiestä rakastettua
Tyhjiö kerro ei mitään
koska alkaa täyttyä raja
mikä määrä imettyä rojua
täyttää tyhjiön pohjaa

Että vihdoin voisi alkaa
prosessi uuden tähden
Aurinkokunnan elollisen
Varjoon tutustuin ensin
hetkellä varkauden
Kun kaikki kaunis ympäriltä katosi
ja suuri imu alkoi viedä
Sitten myöhemmin imuroi synti suuri
ja lopulta kollektiivinen nälkä
Rikokset ihmisyyttä vastaan
kukaan kunnioita ei lastaan
eikä siten tulevaisuuttaan
Ja kun antaa luonnon tuhoutua
ja sotien jatkua vaan
Tyhjyys on suuri häpeä
kun on syyllistävää näkyvä
pelko kaikkialla läsnä

BEN-DON

Hän velkaa on
Ja paljon
Ihan kaiken kaikille
Oman elämänsä vanhemmille
Tarpeensa sisaruksille
Ja kaikki kaunis mitä hällä on
se pois on toisilta
Silloinkin kun hän vapaa on
kaikesta materiasta
Silloin vapaus toisille hunajaa ois
miten maksaisi vapauden tunteen pois?

Ja jos hän sukua onkin rikasta
juurensa onkin homeessa
Hän on velkaa toisille onnensa
joka maksettavissa on rahalla
Jos hän juuriansa häpeää
on hän nähnyt elämää
toisille on jaettava
kaikki mikä on kestävää

Jos on tahto luja
on se murrettava
Jos on hyvyys voima
on se tuhottava
Jos on itku pitkästä ilosta
vielä kumartaa pilkattuna
Jos on kaunis koti
se on varten toista
Jos on kattona taivasta
on hänet kahlittava

Jos ei suurin surmin horju
on koppa kaivettava
Jos on jossakin taitava
on luulot heti pois otettava
Jos on tie hällä selvä
kompassi hukattava
Rakkaus virkeä rinnassa
on peloille uhrattava
Jos on tietoa päässä
pian on aivot jäässä

Jos iso pankkitili kalvaa
kohta elää kassialmaa
Jos on köyhyys ollut hyve
kohta rikkaus onkin rike
Jos on tunteita paljon pinnassa
pakotetaan julmistelemaan
sillä moraalinsa tuhon
hän on velkaa kaikille
Kaiken mitä taoiset pelkäävät
hän kyllä näytää näille

Pelkäämään kun erehtyy
hänen lähellään
Kaikki pelot täyttyy
ne epäröimättä ilmentää
Siinä on sietämistä
että kestää häpeämistä
kun toinen on täysi tollo
Kaikkea muuta kuin lupasi
Kun toinen kylvää tuhoa
paratiisissa jonka rakensi
Hän ei osaa edes lopettaa
ennen kuin on mennyttä kaikki
Eikä tiedä voiko toivoa
Onko uutta rakennettavaksi?

Sielun pimeässä yössä
pelot mellastaa
Pimeässä urakkatyössä
ulvoo kuuta ja hajottaa
Ei säästy mikään siltä
ja eniten kauhistuttaa
ne kahleet jotka kuristaa
isän ja äidin kaulaa
Voiko lapsikaan niitä vastustaa?
Oppiiko elämään vapaudessa
toisenlaisissa olosuhteissa?
Ilman kahleita, vaeltavana
ei voi syyttää kaikesta
sitä Orjakuningasta

BEN-ZALA

Hän on sellainen
joka vertaan pelkää
Omaa lastaan
ja siksi hylkää,
jättää oman onnensa nojalle
ajaa aina maantielle
Ei itseään hallitse,
lasta näe lapsena

Aionit kalvavat
lävitse tunkevat
Ja ihmettelee sitten
miten on mahdollista
ettei lapsi tunnista rakkautta
eikä tunnusta turvallisuutta

Lapsen jättää pärjäämään
tai myy vaikka pahimpaan hätään
On varjo tämä ankara
josta luopuminen on huojentava
ilman sitä arkeaan jaksaa
ja sydämellään lasta kantaa
seurata pimeään
ja väsynyttä nostaa
päivästä toiseen
ja riidasta kiukkuun
nälästä pesuun
ja leikistä leikkiin

Ilman tätä varjoa näkee
mikä ihme onkaan leikki
joka lapsen puuhun nostaa
ja hiekkalaatikkoon mutaan sujauttaa
ja rannalla vedessä kirmaa

Ilman varjoa jaksaa itseään
muistaa, niin kuin lapsena ollut
on päiviä monenkirjavia
ja ne auringon kultaan piirretyt
hopeisella pilvellä reunustetut
on muistot hyvän mielen
kun sai löytää yhteisen kielen
kanssa jonkun, joka ymmärtää
ja pystyy leikkimään
Sillä lailla aikuinen taipuu
lattialle pelaamaan
barbien hiuksia harjaamaan
ja keppihevosella ratsastamaan
kentän laidalle illasta toiseen
pelejä seuraamaan
ja pyörät keväisin esiin kaivamaan
kun seikkailut odottaa
ei se lapsuus pääty koskaan
jos sen oikein oivaltaa

Varjorunot/ tuhokenttä chakrat 2-5-8-11

TUHOKENTTÄLÄISET

Perheessä perkeleiden
onkaloissa vuorten
tavoilla peikkojen
asustaa tuo joukko julma
ja heiltä peräisin on pulma
yleinen keskuudessa ihmisten

Tuhota kaikki täytyy
ilkeä olla, ja tahallaan
tehdä toisille kiusaa
Viha kantaa ja armoton olla
tuskalle toisen nauraa nauttien

Perheessä perkeleiden
kaikki tehdään toisin
ja jos toisin olla voisin
kuin perheissä perkeleiden
tässä elämässä valitsisin sen tien

Salm-on-Ella
tauti tuhoisa joskus
on nykyisin hallinnassa
Sukujen varjoissa
vihakin joskus
ihan yhtä lailla tappoi
Vaan nyt se on sairaus
toisten joukossa
Tähän loppuu vitsaus
siellä on yleisessä tiedossa
Kun joku lapsen pieksäjä on
tai vaimon, miehen, suruton
saa hän äkkiä opetuksen
Tarvitaan uudet konstit
sillä vanhat koirat
valoon matkaa
ja pennut saa
rakkaudella uutta oppimaan

BERGAELA

Tässä vaimon varjo on
josta kuulu nainen on
jota miehet kammoksuu
ja vierellänsä vieroksuu
Hän rahasta miehen valinnut on
ja ahneutensa loputon
saa taakan alle nääntymään
ei tunnu mikään riittävän

Se sama pätee Verottajaan
on varsin kuulu himostaan
Istuu päällä kirstujen
ja kaikelle kansalle köyhyyden
hän mielellään suo
se on loputon suo
Ja vampyyri tuo
joka nautinnolla harhauttaa
luo suloiset kuvat
ja kaivaa luvat
tehdäkseen tuhojaan

Verenimijä on, ja loinen
eikä pistäis rikkaa ristiin
Sitä koskaan ei saamisistamitä häneltä haluaa
ennen kuin kierre katkaistaan
Hän taitavasti osaa
valehdella kaikenlaistaja mieltänsä sitten muuttaa
ei se totta ollutkaan
mitä sanoi äsken, tai eilen
toissa päivänä tai aattona häiden

Hän ui liiveihin vaimoutuneiden
ja verkossa valheiden
syytettynä ja tuomittuna
istuu synneistä sisaren
Moni mies sitä miettii
mitä tapahtui kanssa sormusten
Se kehä lienee jota vaikeaa on
vastustaa, muttei mahdoton

Mikä voimat imee on illuusio
katteettomat lupaukset
ja myyminen sielunsopimuksista
sillä raha ei riitä
se loppuu aina kesken
Menee kaikki aika aina
pelkkään selviytymiseen
Vampyyrin on sukua
ja sitä kylvettyä tuhoa
kierroissa karmojen
kantajana verojen
rosvo sotasaaliineen

Köyhältä paljon puuttunut ois
mutta ahne ei tarpeekseen saanut ois
ja vauraus selkänahasta toisten
se on tapa kaikkien loisten
Kaikilla on muilla
ja kateus saa tappamaan
tuhoamaan ja orjuuttamaan
ja sille kaikelle nauramaan

Olen langennut samaan ansaan
olen nähnyt tämn tekevän
elämässäni tuhojaan
Ja aina totta toinen puoli
niinhän sitä sanotaan
koska unohda ei sielun puoli
ennen kuin tuhoista armahdetaan
”Se on vaihe” minä luulin
että ihminen olla
varaton vain vois
”se on periaate” ja kuulin
että suoja olla vois
ettei menettäisi pois
mitä omaksensa uskoo
Mutta harhaa se on
Harhaa kaikki

Sillä kun omaisuus on viety
siitä alkaa vasta leikki
Miten sitä lisää saada vois?
Ja kenestä hyötyä vois?
Kuka olisi sellainen ihminen
joka todeksi kaiken lois
mikä silmieni edessä siintää?
Entä kun ei sekään riitä?

Olen saanut tässä elämässä
olla valepukki
Lupasin enemmän kuin annoin
ja liikaa veroa kannoin
En ollut sitä mitä odotettiin
Minä aivan eri suuntaan kasvoin
Mutta tiedän sen nyt
takana syytösten
on varjopeli julma
ja siinä oli pulma
kuinka anteeksi saada vois

Kaiken mitä tehnyt on joskus
Ei ole väliä, elämässä missä
sitä luulisi olevansa Robin Hood
mutta löytää itsestänsä Seriffin
Julman verottajan Nottinghamin
joka aurassa istuu ja kailottaa
”Tulkaa kaikki, minut tuomitkaa!”
Ihmiset pelästyneet on turhaan
en aio se sama enää olla
ja valoon matkaan siunaten
päästän varjon opetuksineen
Nyt tiedän roolini entisen
ja voin vapaasti valita toisen
käsikirjoituksen
Jossa vampyyri en ole enää
enkä tahdo valehdella
vaan rehellinen ja elävä olla

BERGHA

Hän on varjo portinvartijoiden
äiti julma, peto kaikkineen
Häälynyt yllä noitien
kätilöiden ja naisien
Hän on päättänyt ketkä kulkea saa portista ikuisuuteen
Hän on lautturi, joka kyydistä joskus
jättää tänne eksymään
Hän on satujen julma
äitipuoli ja isä
joka sallii kaiken tapahtua
Hän on juuri se nainen
energia pelottava, luonnoton
jota soilla itkevät lapset huutaa
”Meitä tulkaa hakemaan!”
Hänen viittansa liehuu
sotatantereilla
missä lapset leikiten tuhotaan
joskus äkkiä armahtaen
joskus julmasti ja pitkään kiduttaen

Hän on varjo niiden naisten
joka pojat ja iehet sotaan saattaa
eikä pakota rauhaa rakentamaan
Hän tietää, on kuolema välttämätön
vaan ei lohtua suo
ja joka tavallansa verta juo
pelkää, kidutus sielutasolla on
kerrassaan päättymätön

Tätä voimaa miehet on pelänneet
Hänet tuntee synnyttäneet
Se on naisella selkäytimessä
Elämä on korkeammassa kädessä
Lapsentappaja luonnoton on
voima vaimon armoton
Ehkä helppo hänet tuomita on
ja silti vierestä seurannut oon
kuinka järkkyy mieli
alla paineen kovan
Kuinka taivu ei kieli
avunpyyntöön, turmioksi avuttoman

Jokin järki joskus on ollut siinä
Sitä itsellensä voi selittää
Muinaisina aikoina
ei kaikki olis selvinneet
Tänäkin päivänä puhuttaa
mikä ihmisen elämän arvoa mittaa
Kuka elämää elää saa sellaisenaan?
Onko ihmisarvoa olemassakaan?
Vanhuksella riisutulla
arvostaan harmaaksi ajetulla

Varjoja kuoleman pelkää moni
ja toisilla kutsu on tulla
luo sen kauniin unohduksen
kun on loppu kaikkiallatuhoon tuomitulla
Toiset ilmentää tahtomattaan
kuinka kävikin äkkiarvaamatta
yksi puukon isku
tai pistos piikin
oli helpossa henki kutsutulla

Mutta joskus on niin
jää muistoissa elämään
aikaan, jonka taakseen jättäisi
mieluummin ei koskaan heräisi
yli ankarien aikojen kestävät
joskus vastustellen heräävät
ja lautturia luokseen kutsuvat
vaivoistaan eroon haluavat

Tämä laji myös muinoin
uskonsa varassa uhrasi
omaksi edukseen
pahasta päästäkseen
toisen ihmisen
tai joskus jopa kokonaisen
lauman tai joukon ihmisiä
naisia, lapsia ja miehiä
Tää viitta häälyy siis
muinaisten pappien yllä
Sen uhrinsa muistavat kyllä
ja marttyyrit muistavat myös
vaikka tarkoitus olikin hyvä

Sielun vaellus vihdoin päättyvä
tämän voiman vapauttaisi vihasta
saisi uuden tarkoituksen valosta
eikä lapset enää pelkäisi
maailmaamme syntyä
Voisi elämä toiseksi kääntyä
kun olisi lupa täältä lähteä
Elämä on voima ihmeellinen
olomuutos aina välillinen
Valoon saatan lautturin rannalle
Etsimään rajan takaa sopivat elämät
ja armahdan itseni näistä töistä

BERGAEL

Tämä kehveli
on se pyöveli
joka silmää räpäyttämättä
käskyt täyttää päällikön
Kidutusta tarjoilee
täysin säälimätä
Ihmisyys toisen
tai eläimellisyys
se sivuseikka on
tai mahdollisuus
Kipupisteet tiedossa
ja pelkokertoimet
Niitä käyttää armotta
vastuun kanta
aina toiset

Hän se on
joka toimittaa
papin määräämät uhrit
tuomarin antamat tuomiot
ja kehtaa olla puolueeton
nostaa toimesta palkan
Ei se helppoa oo
peloista toisen
kantaa aina harteillaan
korppikotkaa ja taskussaan
verirahoja toimistaan

Hän on hirttäjäisten sankari
ja julma inkvisiittori
Ei päätöstä tee
mutta nauttimaan oppii
kuinka toinen rimpuilee
Ja ne uhrit sitten?
Vankejaan joskus
hyvinkin kohtelee
Harmihan se ois
jos ennen näytöstä kuolee
Suru suuri on hälle
kun yleisen tuomion
täytäntöön laittaa
ei aina kiitosta saa
Joku aina on niistä
vastahankaan

Hän siellä on missä
ihmistä uhrataan
Hän on niiden jäsenissä
jotka aina tottelee
miettimättä onko tämä
oikein tahi kohtuullista
toisen ihmisyyttä vastaan
Jos on kidutuksen kohteena
lapsi taikka vanhus
koulukaveri tai potilas
sovellukset ovat monia
Ykseyden aikana kipu on kovaa
ei pysty pyövelit toimiinsa
joten valoon matka alkaa
muuksi muuttumaan

BERGALE

Tämäkin peikko toteuttaa
sotaisissa toimissaan
kaiken, mitä kuvitella saattaa
hän raiskaa, murhaa, tuhoaa
Vihan vimma on
mahdotonta vastustaa
Vihollinen on
Vihollinen aina
Ihmisyyttä ei
tämä varjo tunnista
Hän oman raivonsa tunnustaa
sillä toimensa oikeuttaa
Se puolustusta on, joskus
ja kurinalaista
tuhovimmaa raivokasta
tahdonvaraista

Varjo tämä kasvattaa
suuhun petohampaat
Se raatelee, kuin uroskarhu
tietoisena voimastaan
Sille ihminen pärjää ei ollenkaan
Hullu sen on
joka tämän eteen menee
Nähdä sen voi myös naisessa
joka poikasiaan puolustaa
Ja sellaisessa vanhemmassa
joka uhmaavaa lasta kurittaa
silmittömällä vimmalla
ja tuhovoimalla
on salamoiva katse
ja muriseva ääni
Kas, ei haukku haavaa tee
mutta tämä peto lähellä
varmaan niitä tekee
Tää on taktikoinnin mestari
pennut toisen uroksen
tappaa, naaras tiineeksi
niin pysyy hallinnassaan

Tänä päivänä saattaa
myös lapset karkottaa
toiseen pesään asumaan
vallanhimossaan
Ja voimaa tätä myös käyttäneet
on julmat äitipuolet
Sotaa käydään armotta
ja reviiri on koti
tai sitten puolison syli
Ei mahdu valtakuntaa
kuin yksi kaunis
Lumikki-parka
sydämensä tarvitsee
Ja Tuhkimo kenkänsä
ja Ruusunen unensa
että prinssi paljastaa
juonen petollisen

Sotilas tuo hän hurmeessa kahlaa
heiluttaa miekkaansa
tuhoa kylvää
ja saa siitä nautintonsa
Hän syöjätärkin on
ja kostonsa hankkii
Lapset pistä poskeensa
ja naapurin karjan tuhoaa
ikä toisilla on
se on hänelle tarpeen
Mikä pyhää on
sitä tuho kohdatkoon

Ei mikään ole pysyvää
ja siksi on tuomittu
hänet kiertämään
ryöstelemään
ja rötöstelemään
Se aika on tullut päätökseen
kun tämä on saanut mellastaa
Valo sitä kutsuu
voi toisin oppia mittaa ottamaan

BERGALON

Tämä niin kuin harakka on
kaiken kiiltävän perään
Ei ehdi ruumis kylmenemään
kun tämä on valmis
pesän tyhjentämään
Tai haudan, on todella nopea
tämä käänteissään
Varjo häälyy yllä merirosvojen
ja sotaan valmiiden
saalistajien

Toisten kalleudet
hän omikseen lukee
Ja aarteista toisten
hän myöskin selvän tekee
Hän ottaa mikä irti lähtee
ja eteenpäin kaupittelee

Tai aarteet kätkee jonnekin
koska ei näyttää sitä voi
muuten tuomiokellot soi
Arvo on hälle seikkailulla
Sillä kaiken voi aina menettää
eikä ole mitään pysyvää
Ei hän halua kiinnittyä
aarrejahdissa vartijat
on sivuseikka
Tämä on taitava
harhauttaja

Hän temput tietää
ja keinot keksii
Käsiksi kaikkeen päästäkseen
Ei kunniaa kaipaa,
ei tunnustusta
Rahaa vain,
kultaa ja kimallusta
Hän on auervaara
ja hurmuri huijari
Hän on nainen laskelmoiva
joka kultamunan valitsi
Hän on varjoisa peluri
joka kalsarinsakin menetti
Ryysyistä rikkauksiin
kerrasta toisiin
karmojen kierroissa
ryöstöretket valitsi

Joskus odottaa malttaa kauankin
että kimppuun pääsee aarteiden
Joskus taipuu sitten sotimaan
jos vain pääsee varastelemaan
Siten ei ainakaan
jää kukaan omiaan
takaisin vaatimaan
Robin Hoodista on tuttu
varjo tämä, ilmentäjä
Ilkeä kuningas, roisto myös seriffi
Yhtä paljon ovat varkaita
kuin on varkaiden kuningas

Henkipatoelämää
saa leiritulilla viettää
Vapaana työstä
joka ajan muuten nielee
Selkänahasta toisten
kaiken ansaitsee

Joskus lailla kuninkaan
tai sen ilkeän seriffin
lain nojalla ryöstelee
Asema herran ja Herttuan
vapauden siihen tarjoaa
Ja kuningas Leijonamieli
ei ole pekkaa pahempi
vain huseeraa ulkomailla
sotaretket maksaa kansa
verorahoilla – tähän perustuu
ansaittu herraviha
Nyt ei sotimaan lähde
vaan suuntaa valoon
Näin pääsemme kokonaan
sodista eroon

BERGALDAR

Tämä varjo melkein huomaamaton
teurastajana mellastaa
eläimet erikoisalueenaan
muttei kaihda ihmislihaakaan
Hän katsoo, että uhri on
sopiva ja odottaa
että miten aikaan saada voi
eniten tuhojaan
Saattaa lapsena jo aloittaa sen
kun tarpeeksi seurata saa
mitä kipu aikaan saa
Ja aina on pakotettu
ruokaa saalistamaan
Peto kaipaa saalistaan
uhristaan paljon hupia saa
Ei suostu nopeasti tappamaan
sillä jahti on puoli ruokaa
Tämä karmakierroista muistetaan

BERG-HEL

Ja mikä vallan outo on
otus auringon alla
Tuo vanhempiensa tuhoaja
Elämän lähteen tukahduttaja
Karmasta toiseen,
ajasta aikaan
Paha, aina vain paha on
teko säälimätön
Usein tuntuu, käsittämätön
on kuin mielipuolen työtä
ja se kirpaisee
kun ajattelee
mitä elänyt on tekijä myötä

Sillä järkkyä täytyy mielen syvästi
ei olla kohdeltu ihmistä hyvästi
Harvoin syntyy lapsi
kuin sotilas harmaahapsi
joka tappaa perustetta saattaa
tai mielihalusta ja nautinnosta
Sitä tehdä on helppoa muille
sillä tappaja kadottaa ihmisyyden
sen tuntevan, herkän mielen
Ei ole toinenkaan ihminen
kilpailu voi olla kovaa
velisurmissa, kunniamurhissa
Ja ventovieras oi olla nukke
alempi kaikkea elollisuutta
Mutta omaansa ken käy tappamaan
vain vielä samaa juurta
ihminen vain hyvästä syystä

Puolustus toisen on osa totuutta
ja julmuus on tuttua
ei ole vanhemmille aina lapsi
tuo suojaton olento, voimaton
alla vallan vanhemman
Helvetti siellä on luolissa
missä elämä on toivottomuutta
vailla pakenemisen mahdollisuutta
Ei voi edes karata todellisuutta
ja silti joskus lapsi kasvaa
itseään puolustamaan
Ja myös toista vanhempaa

Se surullista on
lapsi kantaa teon
ilma aikuisen suojaa
Ilman turvan tuojaa
Silkkaa kidutusta olla voi elämä
ja sen päätöksen voi tehdä
jo aivan pienenä
Niin sitä luulee, lapsen paras on
luona oman taaton, maammon

Ja katin kontit, murhanhimoa
voi joku kantaa hautaan asti
Sillä murhassa toivon kipinä on
kostossa sarjasta julmuuksien
Se hehkuu niin tylysti
läpi sukupolvien
Istutetaan ihmiseen syvästi
luulo: murhassa vapaus on
Vaan vankila tuo, se on vapaa
ei ole helppoa ulos sieltä tulla
Sitä saattaa kostaa
sydäntä raha ei korvaa
Mennyttä ei voi ostaa
Miten uudeksi tulevan sorvaa?
Siinä sepän ahjon tulessa
itää päätös, ei lapsille voi kostaa
sitä mitä on joutunut kokemaan
ja miten siitä vankilasta paetaan
on vain päästää lapset pahasta
Ei käytetä kostossa nappuloina
vaan tarjotaan vapautta
Se on kehotus; alahan jo laputtaa
ota mukaasi, mikä on kalleinta
Muutos saattaa ottaa aikaa
mutta ei tuhoja tarvitse kantaa
Rakennustyöhön voi elämän kuluttaa
iloon ja nauttimiseen
Pahat olot jääkööt sikseen
ja se vankilan ovi on auki
Käden voi jättää nostamatta
Lapsen aina satuttamatta
ja suojella
parhaan taitonsa mukaan

BERG-HOR

Lapsen varjo on olla armoton
kiihkoileva, näköalaton
Ei ole kokemuksista suojaa
Ei ole aikuisen tajuntaa
Ei sävyjä eri harmaan
Ei elämää välissä mustan ja valkean
Lapsi ymmärtämätön
ei aina paikkaansa tiedä
Eikä anna elämän viedä
EI ole kasvulle sijaa
Eikä perheessä paikkaa
Ei juuria joista ponnistaa
Tarkoitukseton
Tuhoaa ympäriltä sen
joka muille pyhää on

Koska on niin ehdoton
hän tahtoo suuntansa valita
ja tieltä kaiken raivata
Ei ole merkitystä millään
eikä kenelläkään
kuin ei hänelläkään
Luovat ratkaisut hän keksii
toisten kidutuksiin
Tyyliä voi vaihtaa
temput muutta aina uusiin
Utelias hän on, ja villi
ja tuhotöihin on hän altis
mistä toiset kärsii pahimmin
hän todeksi tietää tarkimmin
ja toteuttaa sen minkä
toinen pelostansa loi

Työttömyys on vaara hälle
aikaa puuhalle jää hämärälle
Uhrinakin esiintyy
”Ei voi yhtään mitään tälle!”
Viha kalvaa, koston enkeli
varjonsa helposti kateudesta kehitteli
Sen ompelee varpaaseensa tiukkaan
Ei kasva aikuiseksi koskaan
Aatteen minkä tahansa valjastaa
tuhovimmansa vaikuttimeksi
Sota valmis on, ja syyksi
mikä vain on pätevä, ja miksi
joskus erota ei taisteluparista
kapteeni Koukusta ja Peter Panista
kumpi on kumpi
he molemmat on
periaatteesta toistensa kimpussa
Lapsen leikin varjolla
jatkettu on monia
vihoja ja vainoja

Siinä suuri on suru äidille
kantaa sotisopa Lemminkäiselle
joka ikävystyy talon töissä
viihtyy vainen julmantöissä
aseissa ja verilöylyissä
Tarkoitukseton itsensä tappaa
hitaasti tai nopeasti
ei ole merkitystä elämällä
sydän täytetty on tyhjyydellä
Joten toisille voi tehdä saman
unohtaa ajan, paikan ja tavan
Jalka vippaa, liikekannalle päästävä
joskus pakotie on hermoja säästävä
Ei ole paikalla väliä, ei ihmisillä
Ei tunnu miltään, itseen kiinnittyvillä
on tarpeita vaikka muille jakaa
sitä tuntuu, itse vain valheita jakaa

Lapsi tiedä ei, miksi on syntynyt
varjo jäkättää, kunnes hylännyt
on kaikki, joille itsellä väliä olisi
kunnes tuhottu on maat ja mannut
Elämä kiertolaisen kutsuu helposti
Ei löydy tarkoitus
vaikka kuinka muuttaisi
Varjo tunne ei rakkautta omakseen
Varjo näkee itsessä välineen
se tahtoo tuhota sen
kaiken ilmeisen
että näkisi joku takaa ihmisen

Lapsi syntyy usein halusta
mutta kun ei vastaa tilausta
On hän usein virkaheitto
osaton ja onneton
suojanaan on julma peitto
Rooleina tuho ja kauna on
Kiihkoilija mellastaa
kun uhrius vähän päätä nostaa
siitä seuraa usein pelkkää pahaa
sillä aatetta ei voi ostaa
ja jos vuoksi sen käy tappamaan
kiduttamaan ja raiskaamaan
uhoamaan ja tuhoamaan
elämää vierasta vieroksumaan
se tie on oleva loputon

Sillä fanaatikko on lahjomaton
ja käyttää kaikki konstit
löytääkseen rikkurit
ja tehdäkseen selväksi tilit
hän etsii mieleiset tuomarit
ja jakaa mielivaltaa
siitä karmoissa maksaa saa
Eikö tämä sitten ollutkaan
sitä lapsen uskoa sokeaa?
Ja jopa toivottavaa?
Minä lapset tuhon tunnistan
itsessäni jokaisen
Ja pelot mielestä karkotan huokaisten
onneksi kasvanut on järki
ja aikuisen kokemuksen
tiedän tuoneen pelivaraa
väistää kokonaan tuhojen pelit

Sillä kirpputorilla sen opettelin
on kierrätys poikaa, rakenteen
voi joku toinen käyttää toisin
löytää palaset paikoilleen
Joskus ennen olen kai tappanut
tässä elämässä olen vain sanonut:
”Etsi tiesi ja tee kuten tahdot!
Olet vapaa, ja vankila purettu
piinapenkistä uhrit vapautettu!”
Valmis jokainen on
uuteen valon alkuun